Eilen oli tokotreenit Ojangossa. Olin ainoa "oppilas" joten saatiin Monnin kanssa yksityisopetusta. Kivaa :)

Teemana oli erilaiset temppu-radat, jossa tehdään tokoa mutta ei varsinaisina liikkeinä. Ensimmäinen rata oli ruutuun meno, siinä pysähdy ja sitten esteen yli jossa taas pysähdys, ja sitten luoksetulo stopilla. Tehtiin ensin kaikki osat erikseen, ja sitten yhdistettiin ne kokonaiseksi radaksi. Monni oli ensin aika jähmeä, ei saanut ideasta kiinni, ei myöskään halunnut irtoa estelle (mikä agikoira sellainen on ;)).

Tehtiin myös sellainen jossa oli hyppynouto ja siirtyminen ruutuun. Ensin otettiin hyppynouto, ja Monni oli todella skarppi, hienosti katse kapulassa. Kuitenkin tarkoitus oli pysäyttää se takaisintulomatkalla, mutta käskyistä huolimatta se vaan jatkoi matkaa. Lopuksi tehtiin sellainen että menin viemään se esteen taakse kapula suussa, ja sitten siitä kapulan kanssa ohjaus ruutuun. Se toimi hyvin.

Toinen oli hyppy - josta suoraan ruutuun ja ruudussa kaukot. Tämä sujui jo paljon paremmin, ja Monni teki hyvää työtä. Kaukot oli superit!

Sitten tehtiin seuraaminen ja jäävät. Seuraaminen ihan ok, vielä ei olla harjoiteltu Mirjamin suosittelemaa "lahnaseuruuta". Jäävä tuli siihen mukaan niin että Carita liikkuroi istumisen, ja kun minä kävelen eteenpäin Monnia lääpitään (niin kuin jenkkikokeissa). Monni oli tosi taitava, vaikka oli näinkin outo tilanne. Istui nätisti koko ajan, hyvä M!

Sitten tehtiin vielä ruutua kahteen suuntaan merkiltä. Carita kävi aina näyttämässä Monnille ruutua ennen lähetystä. Itse siirryin aina myös lähemmäs ruutua Monnin tueksi. Vasenta ruutua oltiin jo tehty niin paljon että sinne Monni osasi tosi hyvin. Mutta ensimmäinen lähetys oikealle oli ihan tosi hidas. Monni ei halunnut/uskaltanut lähteä. "Ruutuhan oli tuossa toisessa suunnassa". Otettiin vielä toinen ja siitä hyvä palkka.

Hyvä treenit jätettiin siihen. Kylläpä pienen koiran aivot raksutti :D

Kotiläksyksi saatiin pysähtymisten harjoittelu, eli jos Monni ei esim. löydä ruutua, ja lähtee palaamaan luokseni niin se pysähtyisi. Nyt se löntystelee takaisin, vaikka mitä käskysanaa käyttäisin. Eli topakka käsky ja tosi hyvät kehut + palkka.

Minusta oikeasti tuntuu että vaikka tässä treenissä mentiin vielä vanhalla nami ja sitten vasta sosiaalinen palkka meininkillä, niin se näiden palkkojen paikanvaihto on ollut todella hyväksi meille. Eli ensin sosiaalinen palkka ja sitten nami. Nyt vain tuppaantu tohkeissa unohtumaan.

Eilen Monni ja Teemu teki mahtavan suorituksen. Vaikka ekalta radalta tuli vitonen niin tokalta ottivat nollan ja voiton, se oli viikon toinen nousunolla!! Ihanaa, kohta pojjjat vipeltää kolmosissa. :)



Tokossa taas olen itseni kanssa sopinut että nyt kesällä treenataan joka päivä jotain osaa. Tiistaina treenattiin sivuaskelia, ja kääntymisiä, ne oli kyllä aika näpsäkät. Monni ei jäänyt jälkeen askelissa vasemmalle.
Eilen kuitenkin Mopsi oli niiiin väsynyt että enpä kiusannut sitä, joten tänään on tiedossa 2 settiä. Sämppä oli kanssa väsynyt vaikka se oli saanut kisojen ajaksi jäädä kotiin. Kun T jäi katsomaan aivan mahtavaa jalkapallopeliä, niin Sämpylä tuli ylös kanssani nukkumaan, eikä edes noussut iltapissalle. Pitääkö siitä kohta käyttää nimikettä mummo? ;) Niin, ja ilmoittauduin sitten piirimestisjoukkuekandidaatiksi, olikohan se viisasta?

Lupasin Teemulle aloittaa tämän postauksen positiivisessa merkeissä, joten onneksi olkoon Teemu ja Monni, 2 starttia, 2 nollarataa ja yksi LUVA-nolla :) Hiihii!!

Oli todella kiva nähdä Monnin ja Teemun suoritukset, vaikka ilta venyi kahteentoista asti Purina Areenalla. Vaikka olenkin vähän puolueellinen tässä asiassa, niin mielestäni Teemu ohjasi Monnia tosi hyvin, se näytti sujuvalta. Monnille pitäisi vielä saada vähän lisää vauhtia toki. Nyt se esim. himmaili puomilla, eli se ei juokse loppuun asti vaan rupeaa ravaamaan kesken puomin, kepit on vielä aika hitaat, mutta kunhan niihin saadaan vauhtia, niin saadaan puristettua pari sekuntia pois. Mietin itse että miten paljon aikaa oikeasti nuo kontaktistopit vie? Aika paljon mielestäni. Koska Monni ei ole mikään espves joka juoksee kuin pieni eläin, niin pitäisikö ne olla sellaiset että joskus on juoksukontaktit ja stoppi-sanalla sitten pysähtyy? Voiko tällaista koiralle opettaa vai meneekö ihan sopaksi? No, se on Teemun päätettävissä. Nyt two on-two off kontaktit on todella hyvät, eli kannattaako niihin koskea. Mielipiteitä otetaan vastaan :)

Sitten tähän negatiiviseen puoleen. Agikisoja katsellessa tulee kyllä aina mieleen että olen tokoilija "henkeen ja vereen". Mua ärsyttää aivan suunnattomasti edelleen sellaiset sekopää lähdöt kun koiraa pakotetaan istumaan, sitten mennään 3 kertaa edestakaisin laittamaan se koira siellä lähdössä istumaan, tai että lähtöalueella pidetän koiran niskasta kiinni. Ja kuitenkin yleensä koira varastaa. Miksei lähtöjä harjoitella? Eikö ole kivempi lähtee jos on itse päässyt kentälle omaan aloituskohtaansa? Meidän ryhmässäkään ei olla ikinä tätä harjoiteltu, mutta se ei ole Sandyn kanssa ongelma koska omatoimisesti ollaan tätä harjoiteltu. Kannattaako koiralle kuitenkin antaa sitä positiivista vahvistetta, eli radan suoritus, jos se varastaa? Treeneissä voi ihan hyvin tehdä niin, että jos koira varastaa niin vie sen pois, ja tulee hetken päästä uudestaan koittamaan. Varmaan yhdessä treenissä koira alkaa jo tajuamaan että varastamisella ei pitkälle pötkitä.

Toinen asia on se koiran hallinta ja haukkuminen kentän laidalla, tai sellainen pompottelu. Koira haluaa huomiota - koira haukkuu - ohjaaja antaa huomiota yrittämällä hiljentää sen koiran ja tätä voi jatkuu vaikka kuinka kauan. Oli ihanaa että Sandyllä toimi siellä kentän laidalla myös treeneissä käytetty taktiikka. Huomiota ei saa ennen kuin makaa ja on hiljaa. Siinä se köllötti vaikka seistiin ihan radan vieressä, ja vielä niin että oltiin harjoituskentällä missä toiset koirat teki putkea, ja hyppyjä ja puomia. Ja kun miettii Sandyn hermorakennetta, niin ei tilanne ollut sille helppo.

Kaikki saa tietenkin päättää itse miten haluaa, että koira on siellä kentänlaidalla, mutta sellaiseenkin voisi mielestäni panostaa agi-kursseilla. Sitten radalla koira voipi huutaa miten haluaa, silloin mennään lujaa. Onneksi suurin osa agi-koiristakin on ihan hallinnassa myös radan ulkopuolella, ja yhdelle kisaajalle oli ihan pakko mennä sanomaan, että ihanaa kun teidän meno näytti niin hienolta :)

Eilen illalla oli MT3 treenit. Tiedossa oli kokeenimaiset. Huihai, eihän meillä VOI-liikkeet ole millään mallilla. Viime kokeiden jälkeen en ole treenannut kertaakaan, koska olen ollut reissussa.

Treenit oli aika luksusta sillä olin ainoa osallistuja. Viereisessä kehässä oli tokoepikset, eli sekin aiheutti omaa häiriötään. Rakennettiin ensin kehänauhat että saataisiin vähän vaikeutta hommaan, ja sitten kävin hakemassa Monnin.

Eka setti oli: kaukot - luoksetulo - seuraaminen

Monni ei ehkä ollut ihan ready, eikä se halunnut nousta kaukoissa istumaan. Piti käydä vähän kauluksesta nostamassa. Muut siirrot sujui oikealla tekniikalla, ihan ok. Yksi ennakointi. Luoksetulo muuten ok, paitsi ohjaaja sekoilee käskyissä. Sanoin myös käskysanan aivan liian aikaisin. Lisäksi pitää Monnille opettaa että makuusta saa lähetä juoksemaan. Se kun epäröi että saako sieltä lähteä (miettikö paikkamakuuta tms.)

Toinen setti: metallinouto - liikkeestä istuminen - hyppynouto
Liikkeiden välissä Carita ehdotti pari asiaa, ensin, tee pari kontaktiharjoitusta juuri ennen kehäänmenoa, että saat sen kuulolle. Toiseksi, perusasentoon tultaessa on tärkeämpää että Monni on oikeassa paikassa etkä sinä, eli jos Monni siirtyy liian pitkälle eteen, tee oikealle käännös ja sitten auta perusasentoon. Nämä molemmat vinkit oli aivan mahtavia. Monni oli paljon parempi mennessä kehään, eikä perusasennoistakaan tullut "taistelua".

Metallinouto oli vieraalla kapulalla. Monnin katse kiinnittyi kapulaan tosi hyvin. Pieni vinkaisu lähdössä, mutta muuten ihan kivi. Ravilla kuitenkin takaisin. Liikkeestä istumisessa unohdin viritellä ja Monni jäi seisomaan (pahus). Hyppynoudossa (myös vieras kapula) oli vähän lahna, mutta nouti ihan ok, ja takaisin tullessaan pääsi leluun kiinni. Nyt tulen ruinaamaan vieraita kapuloita kaikilta, että siitä ei tule mitään ällöä. Ja tehdään vielä palautustreenejä.

En ollut ihan tyytyväinen suoritukseen, mutta nämä liikkeet on "ihan ok" mallilla. Ei superhyviä, eikä todellakaan kisavalmiita.

Nyt jää sitten vielä 2 mörköä: ruutu ja tunnari. Tehtiin pari target ruutua. Ensin niin että lelu oli ruudussa. Se sujui hyvin. Sitten toinen toisesta suunnasta ilman targetia. Monni lähti haukkuen, mutta ihan tosi hienosti ruutuun. Stoppasi ja heitin lelun. Nyt sillä oli hyvä asenne. :) Teemun kanssa tehtyjen treenien jälkeen päätin just tehdä läheltä ruutua (vaikka ei sais sinne jäädä). Monni tarvitsee paljon perustreenia, ennenkuin voi lisätä matkaa. Matkan lisäys on myös erillinen kosketusalusta projekti, eli vahvistetaan ruutua monella eri tapaa. Sitten täytyy muistaa se ruutuseuruukin vahvistaa niin oikealle kuin vasemmalle.

Tunnaria piti ottaa vielä illalla kotona, mutta Monni ei ollut sellaisessa mielentilassa että se olisi kannattanut, joten päätin jättää sen tälle illalle. Vihii mitkä mahtavat häiriötreenit saa viikonloppuna Hakunilan Urheilupuistossa, 17 000 Jukolanviesti osallistujaa. Ajattelin mennä tekemään "helppoja juttuja" sinne vilinän keskelle. :)

Nyt saan tehdä jotain hauskaa. Saan liittää Monnin nimen eteen tunnuksen TK2. Pikku monsterini teki eilen hienon AVO-suorituksen saaden 179,5p. Voitettiin luokka ja saatiin KP, sekä tietenkin se tavoitteena ollut TK2.

Tässä pisteet
Paikkamakuu 10
- Monni taas tärisi kuin pikku elukka siinä makuussa. Se ilmeisesti on niin jännittynyt. Mutta se pysyy varmasti :)
Seuraaminen taluttimetta 7
- Yök, mikä seuraaminen. Mulla oli oikeesti naama hymyssä, ja katselin eteenpäin. Kuitenkin Monni oli ihan lahna. Se ilmeisesti tietää että täällä ei saa palkkaa = vaikeuta treenejä että seuraaminen tuntuu kehässä helpolta.
Maahanmeno seuraamisen yhteydessä 10
- Monnin varma liike, oli tänäänkin varma, vaikka ennen koetta se istuutui. No nyt saa sitten istua niiiin paljon kuin haluaa voittajassa :D
Luoksetulo 9
- Monni lähti hyvin, toosi mainio stoppi, MUTTA rupesi haistelemaan maata. Mä siitä panikoiduin ja sanoin vielä sivullekäskyn eteen Monnin nimen. Onneksi siitä ei rokotettu.
Seisominen seuraamisen yhteydessä 9
- Hui kun tämä liike jännittää aina. Monni lähti hyvin seuraamaan, ja sanoin "halt" pitkällä H:lla, ja ihan mies pysähtyi kuin seinään.
Noutaminen 8
- Monni lähti vähän vinkuen noutamaan, laukka kapulalle ja takaisin! Kuitenkin sylkäisi kapulan heti suustaan kun pääsi viereeni, ja jouduin sen itse nostamaan, eli siitä pisteitä pois. No sanoin siinä lopussa "tuomaripuhuttelussa" että en voinut sellaista siltä vaati kun nyt se on pääsyt aina leluun kiinni vaan laukkatuonneista. Eli vielä pitää se viimenen silaus treenata.
Kauko-ohjaus 8,5
- Mielestäni oli ihan p***a. Eka istuminen oli sellainen puolittainen. Tokalla istumisella jouduin antamaan kaksoiskäskyn. Oli todella rumat!
Estehyppy 10
- Nyt autoin Monnia perusasentoon, että ei "taisteltu" siitä. En myöskään viritellyt, ja kuitenkin tuli taas pikku vinku. Mutta tosi täpäkkä ja hieno hyppy. Takaisinkin tuli tosi makeesti!
Yleisvaikutelma 9
Tuomari sanoi että kiva olli katsella meidän menoa. Että hienosti toimii Gubbe, ja tästä on hyvä jatkaa. :)


Ja kyllä me tästä jatketaan. Jotenkin on tosi ihana fiilis, tehtiin me se mikä oli kevään tavoite mutta samlla on takki vähän tyhjä. Kysymyksenä on, että riittääkö rahkeet VOI-luokkaan?

Eilen oli treenit Ojangossa, teemalla häiriötreenit. Tarjoutksena oli häiriössä treenata zetaa, ruutua, seuraamista ja kaukoja. Caritalla oli mukana paljon erilaisia leluja, myös kissanleluja sekä uusi toko-häiriö CD.
Ensin tehtiin perusasento häiriöö. Monni on kyllä siinä tosi hyvä, pikku ärrieri. Zetan seuraaminenkin oli ihan ok, se ei mielestäni paineistunut kovin paljon vaikka ihmisiä ja leluja vilisi koko kenttä täynnä. Seisomiset oli vähän epävarmoja, mutta ihan ok. Maahanmeno oli vaikea. Mutta avittamalla saatiin sitten maahankin. Pallojen lentäminen ihan vierestä ohi, oli ihan vaikein häiriö.

Ruutu oli toosi huono :( Jotenkin sillä oli ruutuun outo moodi.

Ruudun jälkeen oli tarkoitus tehdä kaukoja häirittynä, mutta tuli ihan toisenlaista häiriötä. Mentiin riviin kuuntelemaan kun Carita kertoi miten häiriökaukot tehdään, silloin yhtäkkiä saman treeniryhmän tolleri hyökkäsi Monnin päälle. En tiedä oltiinko sitten liian lähellä vai mikä oli tilanne, mutta se vaan kävi Monnin kimppuun. jotenkin mä sain Monnin otettua kainaloon, ja siinä sitten tein piruetteja ja yritin blokkaa Eppua syömästä mun pikku ärrieriä. Kun Eppu saatiin pois tilanteesta, alitoin Monnin maahan. Ensin tuli kauhea ahdistus että missä haavat, miten kävi, kun huomasin että haavoja ei ollut, niin yhtäkkiä päähän tuli ajatus että koira elää hetkessä, ja sun pitää nyt skarpata ja antaa Monnille muunlainen tunne päälle. Sanoin sitten Monnille vaan höps höps ja otin Monnin lempilelun ja riehuttiin sitten sillä. Monni sai lelua hakea ja juosta ympäri kehää. Se teki hyvää, sillä se palautui ihan normaaliksi, ja pystyi jatkamaan työskentelyä. En tiedä teinkö oikein, olisin voinut jotkut itkuhätääntymiset vetää, mutta Monni vaikutti olevan kunnossa, ja silloin pitää itse osata poistaa se tilanne. Pahaan saumaan tuli vaan kun lauantaina on kokeet.

No sitten tämän episodin jälkeen jatkettiin työskentelyä. Tehtiin kaukoja niin että käskytettiin vierekkäin, ja sitten niin että koirien selät oli toisiaan kohti.

Oli kyllä hauska tunti kun kajareista pauhasi käskyjä, haukuntaa, vinkulelujen ääniä jne. Mun mielestä kuitenkin Monni pärjäsi superisti!! Se pystyi keskittymään, eikä paineistunut kuin hetkellisesti. Toivottavasti hyvä fiilis jatkuu.

Kuvassa ensimmäisiä otettuja kuvia pikku rajaräyhistä

Kävimme eilen Teemun kanssa aamupäivällä ojangossa treenaa tokoa ja agilityä. Monni oli aika väsynyt lauantain agi-kisojen jälkeen, joten ei ehkä ollut maailman paras treeni. Alkuun otettiin Monnin kanssa seuraamista. Se oli todella hankalaa kun Teemu oli kehän reunalla. Sinne katse kääntyi monta kertaa. Kuitenkin aika hyvin Monni kesti tätä ihan tavattoman suurta Teemu-häiriötä. Seuraamispätkien jälkeen otettiin noutoa. Vitsi että Monnilla on nyt hyvä nouto. Laukkaa takaisin :) Vahvistin eri noudoilla pari asiaa 1. laukka takaisin 2. Nopea ote kapulasta. Syy tähän on se että haluan että Monni ei jää haahuilemaan, vaan nappaa sen kapulan ja haluaa tulla luokse. Ei mitään löysiä otteita.

Olin vienyt aikasemmin alustan ruutuun. Tänään ei kyllä ruutu ihan sujunut. Pari kertaa meni tosi hyvin targetille, ja pari kertaa oli ihan susi. Suuri ongelma on se lähtö mun luota, kun Mo on tottunut aina tulemaan luokse, on ilmeisesti itsenäinen lähtö haastavaa. Kyllä Monni tietää minne pitäisi mennä, kantti ei ihan vaan kestä. Sen takia aion nyt targetilla ensin sitä matkaa lisätä, ja tän jälkeen taas ruutua. Ja varmaan Kirsin ohjeiden mukaan aloitetaan pienellä ruudulla. Silloin tällöin otetaan myäs leluruutua, että ruutu pysyy mielenkiintoisena. Mutta nyt aloitetaan ruutukuuri tosissaan.

Otettiin vielä lopuksi kaukoja, jotka oli tosi hitaat. Ei meinannut nousta istumaan. Päätin että yksi istuminen saa riittä. Se kun tuli, päätettiin treenit siihen.

Sandyn kanssa mentiin vielä keppejä hiomaan. (Tuskaa). Harmittaa kovasti että ei ole ohjureita, koska niillä ollaan aina saatu keppejä eteenpäin, nyt ne on sellaiset semihyvät, mutta ei saada 100% onnistumista joka kerta. :(

Tällä viikolla on ollut monet treenit.

Maanataina oli Tehis treenit jossa Kirsi Söderberg kävi meillä kouluttamassa. Kirsissa tykkään siitä että hän selittää asioita kuin maallikolle, ja käyttää aina hyviä esimerkkejä kun kertoo asioista. Monnin kanssa otettiin ruutua ja zetaa. Näytin meidän normaalin pallomeno-ruudun. Ja Monni siirtyikin sinne hyvin. Kerroin että Monni on juuri sellainen että jos näyttää ruudun, se menee sinne tosi hyvin, mutta jos ruudun siirtää, se menee ihan samaan paikkaan kun edellisellä kerralla. Kirsi kertoi että Monni on varmaan sellainen koira jolla on "omat targetit" ruudussa esim. joku apilanlehti. Se merkkaa sen, ja tietää että aina tullaa samaan paikkaan, ja se tulee aina tämän saman lehden viereen seisomaan. Kirsi ehdotti että ei oteta toistoja samasta suunnasta koskaan, vaan aina eri suunnista, ja ehdotti myös kosketustargetia. Sen voi peittää vaikka hiekkaan jos se on kovin räikeä. Monnilla pitää olla se siellä 9 kertaa 10, ja aina tulee palkka. Palkka tulee samalla lailla vaikka targeti ei kymmenennellä kerralla siellä olisikaan.
Sitten voi myös tehdä niin että siirtää ruutua niin että yksi reuna jää samalla paikalle, mutta toinen ruudun reuna siiretäänkin toiselle puolella, eli ruudun siirtää 3 m. oikealle vaikka, ja sitten siellä on targetti. Eli paljon sitä taregttia, ja vähän ilman. Ja sitten kun Monni tulee targetin päälle, sanoo aina sen seis. Tämä kuulosti mielestäni tosi järkevältä vaihtoehdolta.



Zeta meni hyvin. Istuminen ei oikein onnistunut, mutta sitähän ei ollakaan paljon harjoiteltu. Tää on kanssa liike jota kannattaa toistaa niin että joskus tulee esim. uuden liikkeellelähdön jälkeen palkka, joskus toisen liikkeenlähdön jälkeen, joskus esittää horjahtavansa jne. Eli paljon erilaista toistoa, jotta se on varma.

Keskiviikkona oli viimenen kerta Riitan kurssia. Mielestäni kurssi on ollut hyvä, pitäisi vain muistaa miten kaikkea on treenattu. Otettiin ensin kehääntulo ja siitä kaksi liikettä (kaukot ja nouto). Kun päästiin kehään ja laitoin Monnin maahan, se meni heti lonkka-asentoon. Kokemuksesta teidän että siitä ei hirveän nätisti mitenkään seisomaan nouse, joten "nollasin likkeen" laitoin sfinksi-asennossa maahan. Siirrot oli ihan todella hyvät, ja että se on tarkka <3 Ja nouto oli UPEA!! Monni laukkasi, nosti hyvin ja LAUKKASI takaisin!!! Olin niin ylpeä Monnista. Tämä sosiaalinen palkkaaminenkin on tehnyt Monnista paljon "kestävämmän". Ja Heikin ohjeet/palkan vaihto on tehnyt hyvää noudolle! Ihan superjätkä!!! Hyppynouto oli ihan fail. Monnilla kävi nenä maassa, eikä kapulaa tahtonut palautua. Oli siellä niiiin hyvät tuoksut että muillakin oli haasteita. Riitta sanoikin että tästä kannatta nyt huomauttaa Monnia, ja heti kun kontakti palautuu, niin sitten taas kehuu että "hienosti kuuntelit". Meillä oli myös ruutunauha/kehänauhan erottelutreenit. Ruutu oli laitettu noin metrin päähän kehänauhasta ja monella oli tässä vaikeuksia. Päätin ihan suoraan ottaa targetilla, ja Monnilta sujui hyvin. Tuli jopa agilityhaukkua lähdössä. Nyt en sellaiseen puutu kuin ruutu on vielä kesken, mutta Monni oli hyvä ja keskittyi. Korjaukset sivuiltakin oli onnistuneet. Hyvä fiilis jäi treeneistä, ja paljon harjoitteitakin mitä kannattaa tehdä.

Kotona ollaankin nyt pienesti treenattu peruutuksia, vasemmalle käännöksia, sosiaalista palkkautumista ja tunnarin pitoa. Monni tuntuu taas olevan elementissään, ja nyt tuntuu treenaaminen taas tosi kivalta :) Sandyn taas on saanut treenata hömppää, sille on todella vaikeata nousta rappusian takaperin. Treeni on kuitenkin erinomainen takapään käyttöön.

Jos tykkää naksuttimen käytöstä tokossa suosittelen lukemaan Morgan Spectorin "Clicker training for Obedience". Kirja on aika teoreettinen, mutta kyllä on jo 30 sivun jälkeen tullut hyviä "ahaa-elämyksiä".

Kuvat Sandy 2012 ja Sandy&Monni 2007